Siirry pääsisältöön

Yliluonnollinen kokemus


Tämä oli todellakin yliluonnollinen kokemus. Olen ollut kiinnostunut rajatiedosta jo ihan pikkutytöstä asti. Olin paljon yksikseni kotona ja tutkailin kirjahyllyn sisältöä. Mysteerien maailma tuli tutuksi ja yhtä tarinaa luin moneen kertaan, yksin ja kaverin kanssa. Siinä Mary-niminen nainen kummitteli jollakin tilalla valkoinen mekko yllään. Tarina pelotti mutta sitä oli silti aina pakko lukea uudelleen. Jousijalka Jack sekin oli varsin outo ja pelottava tapaus. Olen siis jo pitkään uskonut yliluonnolliseen ja tiedän sen olevan yhtä totta kuin tämäkin - materiaalinen - maailma missä elämme. Kiinnostukseni takia olen kiinnostunut myös aiheen kirjallisuudesta. Vastapaino julkaisi jokin aika sitten Jeena Ranckenin kirjan Yliluonnollinen kokemus. Kiinnostuin oitis kirjasta. Kirja on kirjoittajan väitöskirja, joten teksti on monitahoista ja hyvin teoreettista, toisin sanoen se ei ole helppolukuista eikä helposti lähestyttävää. Ainakin minun suuhuni teksti oli suurilta osin niin vaikeaa, etten edes ymmärtänyt ilman sanakirjaa mitä luin, saati että osasin lausua lukemani oikein. Kirjassa tutkitaan yliluonnollisia kokemuksia perin pohjin - tulkinta, merkitys ja vaikutus kuvaavat sitä, kuinka ihmiset reagoivat kokemiinsa yliluonnollisiin asioihin ja miten ne vaikuttavat heidän elämäänsä. 
Kirjan aineistona toimii 84 haastatellun ihmisen omakohtaiset tarinat yliluonnollisista asioista, jotkut ovat nähneet ufon, toiset enkeleitä tai henkiolentoja. Osalla kokemukset olivat hyvinkin negatiivisia. Koin pienoista huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttäkin siitä, etten pystynytkään lukemaan kirjaa kunnolla ja antamaan siitä kunnollista arviota. Haluan nimittäin aina kirjoittaa mahdollisimman hyvin lukemistani kirjoista. Toki täytyy olla rehellinen ja sekin on haastava juttu, koska kritiikin kuuleminen ja hyväksyminen on kaikille suhteellisen vaikeaa. Ajattelin innoissani, että onpa  mielenkiintoista päästä lukemaan noita 84 ihmisen kertomaa pientä tarinaa, että saan edes jonkinlaisen tuntuman kirjasta. Luin ehkä puolet kunnes koin etten vain pysty lukemaan niitä. En ymmärrä tunnettani, koska olenhan pienestä asti lukenut pelottavampiakin juttuja ja katsonut TV:stä rajatietoon liittyviä elokuvia ja sarjoja vaikka millä mitalla. Mutta tämän kirjan tarinat ja ihmisten kertomat kokemukset pelottivat minua oikeasti todella paljon. Tuli selkeä vahva tunne, että parempi jättää osa jutuista lukematta. Ja kuuntelin sitä tunnettani. Peloille ei saa antaa valtaa. 

Mutta jos sinua kiinnostaa aiheen tarkka tutkielma niin tähän kirjaan kannattaa tutustua. Tietääkseni vastaavaa tutkielmaa ei ole aiemmin tehty ainakaan täällä Suomen maassa. Kaikki kunnia ja arvostus Jeenalle laajasta tutkielmasta ja asiaan paneutumisesta!

***

"Yliluonnollisia kokemuksia ei voi todistaa luonnontieteellisesti. Kokemuksista kuitenkin kerrotaan ja niille annetaan merkityksiä. Ne jopa muuttavat ihmisten elämän suunnan. Näitä seikkoja on mahdollista tutkia.

Sosiaalipsykologi Jeena Rancken tutkii kirjassaan, millä tavalla yliluonnollisena pidetty kokemus on vaikuttanut kertojiensa elämään. Rancken kartoittaa myös yliluonnollisten kokemusten selittämistapoja ja kertomustrendejä. Pohjimmiltaan Yliluonnollinen kokemus – Tulkinta, merkitys ja vaikutus kuvaa sitä, kuinka ihmiset ylipäätään rakentavat tapahtumista ja niiden tulkinnoista elämälleen merkityksen.

Jeena Rancken on tutkija ja Sweet Jeena and Her Sweethearts -yhtyeen solisti."

Yliluonnollinen kokemus
Tulkinta, merkitys ja vaikutus
Jeena Rancken
Vastapaino 2017

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet